13 yötä jouluun!

Vaikka täällä on varauduttu jouluun neulomalla lahjoja pitkin vuotta, niin silti se pääsi yllättämään; enää 13 yötä jouluun. Kääks!

Tämä tonttu on laittanut turbovaihteen päälle ja aikoo kiireestä huolimatta saada viimeisetkin lahjat ajoissa valmiiksi.

Kiireeseen saattaa vaikuttaa myös se, että kesken lahjaneulonnan piti alkaa tikutella itsellekin lakkia. Tonttu-sellaista. Vietän usein jouluni töissä, eikä joulutöitä tehdä ilman tonttulakkia, eihän? 

Ohje: Omasta päästä

Lanka: Louhittaren Luola Tuulen Tytär

Puikot: 2,5 mm ja 3,0 mm

Ravelryssä: Christmas is coming!

Tontut ovat totisesti jo liikkeellä! Olkaa kilttejä, ettei teille käy vielä samoin kuin näille ilkikurisille kateille - joudutte vielä tontun sieppaamiksi! 

Kissapetoja

Tiikeripolvarit ovat olleet neulomusaikeiden listalla jo ainakin pari vuotta. Vihdoin sain hurjat tiikerilangat puikoille ja sukat jalkaan. Polvisukkakautta ajatellen lienen vähän myöhässä, mutta olenpahan varustautunut ensi syksyyn.

Ohje: Varpaista varteen, omasta päästä

Lanka: Hjertegarn Safari

Puikot: 2,25 mm

Ravelryssä: Grrrrr!

Keskeneräiset sukat nähdessään Himoneulojien Tukiryhmä tuomitsi sukat lähes yksimielisesti hirveiksi. Lienevätkö edelleen samaa mieltä? Mielipidettä saa muuttaa, varsinkin kun näistä tuli näin hurjan hienot, päheet, räyheet ja törkeen mageet. Peto on irti! RÄYH!

Yksi vielä..

Helmikuusta kehkeytyi paitakuukausi, ihan vahingossa. Kahden vihertävän paidan lisäksi ehti valmistua vielä kolmaskin paita, vaihteeksi oranssi. 

Ohje: Shifting

Lanka: BC Garn Semilla

Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm

Ravelryssä: Semilla

Kuten kuvista näkyy, minä tykkään, Hellu ei.

Kultapalleroille tuhottavaksi

Reilu vuosi sitten tikuttelin monta ihanan lanoliinista, luonnonväristä villavyyhtiä peitoksi. Siitä tuli sellainen haiseva, muistattekos? Mitähän lienen ajatellut, kun kuvittelin peiton olevan mun, ihan ikioma? Ensimmäisenä iltana peiton kulmassa oli jo pieni huopunut kohta, Herra Kippuraisella kun on tapana rakastaa villaa melko kovakouraisesti.

Kuvassa näkyykin peiton tämänhetkinen tila. Eihän sitä ole voinut karvanaamalta poiskaan ottaa, kun toinen sitä niin kovin rakastaa. Sinne meni meikäläisen torkkupeitto, toivottavasti mä saan joskus edes lainata sitä.

Ohje: Omasta päästä

Lanka: 50% koirankarvaa, 50% lampaanvillaa, keltainen itse sipulilla värjätty

Puikot: 6,0 mm

Ravelryssä: Rekku

Tästä peittojen suuresta suosiosta innostuneena laitoin puikoille toisenkin peiton. Entistäkin haisevamman! Langassa oli puolet koirankarvaa, puolet lammasta, ja lemu oli sen mukainen. Hyh! En voinut kuvitellakaan neulovani siitä mitään järkevää, joten kissojen peitoksi se oli oikein oiva.

Katit ovat diggailleet peittoa kovin jo neulomisvaiheessa: lankaa on ollut kiva maiskutella kesken neulomisen ja puolikkaan peiton päälle on pitänyt änkeä väkisin päiväunille. Vähän ennen pingotusta peitto ehdittiin jo koemaistaakin.

Peitosta tuli pieni ja soma, kattien tuhottavaksi oikein sopiva. Toivottavasti se kelpaa näin vähemmän löyhkäävänäkin, sillä pesun jälkeen haju hävisi ja lanka pehmeni entisestään. Olisin siis sittenkin voinut tehdä tästä jotain järkevää. Ohohups. 

Epäväreissä

Neulottuani tämän väri-ilotteluhuivelon, halusin ehdottomasti neuloa saman mallin hillitymmissä väreissä, semmoisissa värittömissä väreissä. Mustaa, harmaata ja valkeaa olikin mukavasti jämävarastossa, joten annoin palaa.

Ohje: Simple Sprinkle

Lanka: Jämä jos toinenkin

Puikot: 5,0 mm

Ravelryssä: Haha!

Tällä kertaa sieppasin kuviin mukaan meidän oman palleron, Helinä-keijun.

Huiviin kapalointi ei tainnut olla katin mieleen, 

mutta parilla kuivatulla katkaravulla lahjottuna se suostui poseeraamaan mukisematta. Ja taisi tuo vähän tykästyäkin ihanan pehmeään ja villaiseen huiviin. Kukapa ei tykästyisi, sanon mä vaan.

Pupupeitto

Itäiseen Suomeen tupsahti jo keväällä pikkuinen tyttönen. Vasta syksyn kylmien saavuttua sain aikaan neuloa pienelle tulokkaalle jotain pehmeää ja lämmintä. 

Kaivelin lankalaatikoista neljä vyyhtiä ihanan pehmeää villa-angoraa, joita olin jemmannut superspesiaalia projektia varten. Kannatti jemmata, sillä tämä projekti oli ehdottomasti erityistä sorttia.

Ohje: Chevron Baby Blanket

Lanka: 70% lammasta, 30% kotimaista pupua 3-säikeisenä lankana

Puikot: 6,0 mm

Ravelryssä: Pupuraitoja!

Peitosta tuli ihanan iso. Nuo siksak-raidat ovat hurmaavia, erityisesti harmaana. Tykästyin peittoon kovin, joten nyt tekisi mieleni neuloa itsellekin samanmoinen. 

Enkä mä ollut meidän perheessä ainut, joka peittoon tykästyi.

"Kai neulot mullekin oman peiton?"

Pikkuisen prinsessan takki. Ja yksi karvainen takamus.

Pari viikkoa sitten Tampereella syntyi pikkuinen prinsessa. Pientä ihmistä oli oitis lahjottava, joten laitoin ihanaista bambu-villaa puikoille.

Ohje: Prinsessa Estellen nuttu

Lanka: Sirdar Snuggly Baby Bamboo DK

Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm

Ravelryssä: Tampereen Rinsessalle

Takista tuli kovin suloinen. Tosin vaaleanpunaisesta, pehmeästä ja pikkuruisesta ei kai mitään muuta voi tullakaan.

Pari kuvaa näpättyäni takin läheisyyteen hakeutui eräs karvapylly.

Mitäs muutakaan tässä muka voitaisiin olla kuvaamassa, kuin Hänen Ylhäisyyttään?

Pääsiäispupun ennakkovisiitti

Sattuipa taas niin, että toveri neuloi kovin kauniin huivin ja lupasi kirjoittaa siihen myös ohjeen. Mä tuuppasin itseni tietysti testineulomaan. Ja se vasta oli ilo!

Ohje: Liliopsida

Lanka: Puffa-lanka Pupu-puffa värissä Pääsiäispupu

Puikot: 4,0 mm

Ravelryssä: Yksisirkkainen

Heleppoo ku heinän teko, aina pitsiä myöden! Ohjeen parina pupulanka toimi kuin unelma. Toisaalta, minkä kanssa unelmanpehmeä lanka ei toimisi? 

Me tykätään - sekä minä, että mangustikatti Helinä. 

Mun ihastukseni malliin on siinä määrin syvä, että aloitin samoin tein toisenkin! Enkä kiellä, etten olisi ajatellut jo kolmatta..

Nappileikkejä

Mä olen neulonut paidan! 

Ei uskois! Mutta kateus iski jälleen. Se kateus, kun kaikki muutkin neuloo niin nättejä paitoja ja takkeja. Jätin siis sukkakutimeni hetkeksi syrjään ja posottelin kymmenessä päivässä paidan. Oho! Ei paha.

Koristenappien valintaa ei tarvinnut tälläkään kertaa suorittaa yksin.

"Mitä? Eiks tää paita ollukaan mulle?"

Samiksii!

Viime talvena neuloin itselleni sydämellisen pipon, jota käytinkin koko talven ahkerasti. Ystäväni ihastui siihen kovin ja mutisi haluavansa samanlaisen. HAH! Joulupaketistahan sellainen sitten paljastui.

Ohje: From Norway whit love

Lanka: Cascade Yarns 220 (harmaa) ja kanssaneulojan värjäämä Pirtin Kehrämön kampalanka

Puikot: 3,5 mm

Ravelryssä: Samis

Pipo on prikulleen samoilla yksityiskohdilla varustettu, mitä nyt käsinvärjätty lanka käyttäytyy tietysti molemmissa pipoissa eritavalla. Nytpä me ollaan ystävän kanssa ihan samiksii, iiks! 

Siirinkeltainen

Muistanette varmaan, kun Urpo sai uuden kaulaliinan? Kaulaliinasta on tykätty kovasti, eikä sitä ole sen koommin riisuttu, kun se ensikertaa kaulaan aseteltiin. Urpo on ollut kaulaliinastaan niin kovin kiitollinen, että tahtoi muistaa kaulaliinan neulojaa jouluna. Se tahtoi neuloa jotain keltaista ja jotain lämmintä myös. Selattiin yhdessä Ravelryä tunti toisensa jälkeen, kunnes Urpo teki päätöksen: "Tommonen!"

Ohje: Rosebud Dropsilta

Lanka: Drops Merino Extra Fine kaksinkertaisena

Puikot: 8,0 mm

Ravelryssä: Yes, Yellow.

Urpo loi silmukat ja neuloi. Pienellä avustuksella Urpo neuloikin tämän kaulurin vikkelään, kiitos paksun langan ja puikkojen. Eikä pehmeyskään ollut pahitteeksi.

Kauluri pakettiin ja paketti mutkan kautta saajalleen. Tänään sai lahjalaatikon avata. Toivotaan Urpon kanssa kovasti, että kaulurista tykättiin.

Me käperrytään täällä nyt pienille päiväunille toinen toistemme kainaloon. Oikein leppoisaa ja mukavaa joulua jokaiselle!

Keijukaispitsiä

Kesälomalla mumma lahjoi mua kirpparilta ostamallaan vintage-langalla: Valvilla Oy:n Pirta konelangalla. Koska reissussa sain kaikki mukaan pakkaamani neuleet valmiiksi, piti tuo villainen retrokerä korkata heti.

Ohje: Myrskylintu

Lanka: Valvilla Oy Pirta konelanka

Puikot: 3,5 mm

Ravelryssä: Swan

Puikoille lennähti Myrskylintu ja kovin vikkelästi se lennähti myös puikoilta pingotukseen. Ennen pingotusta sileän osuuden silmukat näyttivät kovin epätasaisilta, ja jälleen kerran epäilin pingotuksen taikaa - aivan turhaan. Kastelu ja pingotus paljasti tästäkin rumasta ankanpoikasesta kauniin joutsenen.

Huivista ja sen neulomisesta jäi siinämäärin hyvä fiilinki, että tämä täytynee neuloa vielä toistekin. 

Kuviin sain kerrankin mukaan myös mustavalkoisen ystävän:

Helinä-keiju se on pitsikuviotakin kauniimpi tyttönen.

Tuo pikkuinen sylikissa retkottaisi käsivarsillani mielellään koko päivän,

puskisi ja kehräisi vaikka maailman tappiin.

Kissamaisen rentoa viikonloppua toivottavat,

tollo ja sen toveri.