Kun tapasimme ensimmäisen kerran, Hän oli näin pieni.
Villikissapentueen ensimmäisenä löytynyt yksilö, se pienin sintti nimettiin heti Kippuraiseksi.
Sankarikoira Pyryn kanssa kaiveltiin vanhan navetan kätköistä muutkin pennut: Paavo, Sirvana ja Cecil.
Jokaiselle niistä löytyi hyvä koti, onneksi.
Ensimmäisen vuotensa aikana Herra Kippurainen on keksinyt yhtä ja toista.
On tapettu lankaa.
On kiskottu pyykit alas telineiltä ja rei'itetty liian monet t-paidat.
On testattu, miten hyvin kärpäsverkko kestää kissanpennun painoa.
On tapettu yhtä parhaista kamuista, jäniiniä.
On myös aherrettu koulutöissä, apua on annettu mm. sisällön analyysin teossa.
On muutettu väliaikaisesti toiseen kaupunkiin, käyty lukuisia kertoja mummolassa ja paappalassa, matkustettu niin henkilöautolla, tilataksilla, junalla kuin bussillakin.
On venkoiltu,
avustettu niin neulekuvauksessa,
kuin pakastimen sulatuksessakin.
Parasta on kuitenkin ottaa päiväunet parhaan ystävän kanssa.
Meidän rakkaalla on suurpiirteinen, arvioitu syntymäpäivä tänään 22.4.2011. Nyt jo, meidän pienestä karvakorvasta on kasvanut iso, ihan aikuinen kissa.
