Mullon semmonen kaheli kaimakamu, joka neuloi tässä taannoin Kaikukukan. Rakastuin siihen välittömästi, ihan päätä pahkaa.
Päätinpä sitten kysäistä, jos mä voisin saada sen ihan ikiomaksi, sopivaa korvausta vastaan, tietysti.
Ja mä sain! Se on mun, ikioma! Korvaukseksi lähetin lankaa, oman varaston ihanimmasta päästä.
Täähän on siis kaikin puolin winwin-tilanne: pääsin eroon varastolangoista ja sain jotain näin upeaa tilalle. Ooh! Se on kuulkaa pehmeä, ohut, kauniisti laskeutuva, huolellisesti neulottu ja juuri sopivan kokoinen. Tää on mun rakas.