Muutama päivä sitten vietin leppoisaa vapaapäivää, mutta kummallinen tunne vaivasi: ei huvita. Ei huvittanut neuloa, ei virkata, ei kehrätä. Eikä huvittanut oikein mikään muukaan. Ratkaisuksi olotilaan päätin järjestellä vähän lankoja, jos alkaisi vaikka huvittaa.
En päässyt ensimmäistä lankalaatikkoa pidemmälle, kun pyörittelin käsissäni paksulankajämiä ja pohdiskelin, joko ne riittäisivät Veera Välimäen suunnittelemaan
Simple Srinkle -huiviin. Tovin lankoja siliteltyäni keräsin kaikista ihanimmat kassiin ja laitoin tuubin tulille.
Yllttäen alkoi huvittaa hyvinkin paljon. Neulominen oli ihanaa, kehrätäkin olisi tehnyt mieli ja keksin pyörättää samalla myös pullataikinan. Kyllä ainaoikea, raidat ja väriterapia auttaa!
Tikuttelin sitten koko illan, myöhään yöhön, nukuin vähän ja aamulla jatkoin. Päättelin hyvässä seurassa kavereiden kanssa kahvitellessa ja kuvattavaksikin huivi pääsi heti. Tätä tilaisuutta kun ei voinut missata, sillä sain lainata kuviin yhtä maailman suloisimmista karvanassuista.
Langat päätyivät parissa päivässä jämäkätköstä puikoille, valmiiksi huiviksi, kuvattavaksi, ladatuksi Ravelryn projektisivulle ja nyt tänne. Mainittakoon myös, että tänä aamuna löysin projektikuvani Ravelryn etusivulta. Kuinka jännää! Hurjaa! Joku muukin on siis rakastunut näihin väreihin, ainaoikeaan ja raitoihin.
Lanka: Enimmäkseen Handun BFL:ää, lisänä vähän sitä ja tätä worsted-vahvuista jämää
Puikot: 5,0 mm
