Pönötin viikko sitten lauantaina lankakaupassa ja tuijotin lankahyllyjä. Oli vähän huono olo, kylmä ja tukkoinen, semmoinen kuumetta nostatteleva fiilinki. Lupasin itselleni, että saan ostaa vähän lankaa, noin niinkuin lohtulangaksi, kun sitä oltiin kerran kipeäksi tulossa.
Lanka: Schachenmayr nomotta Brazilia (se hapsuinen lanka) ja Drops Karisma
Puikot: 3,5 mm
Noh, niin. Johan te näitte, että mä ostin sitten kerällisen 100% polyakryyliä, hapsulankaa. Tuli sellainen pakottava tarve saada neuloa tuollaiset siilit, ja vielä sellaiset pienet, lapsen käteen sopivat. Minkäs sitä kuumehöyryilleen mahtaa, ostin muovia ja neuloin siilinpoikaset.
Normaalisti sanoisin, että viekää mut hoitoon. Mä ostin muovilankaa! Mutta minkäs sitä kuumeiselle itselleen mahtaa. Onneksi on Burana, Panadol ja piiiiitkät päiväunet. Nyt on siilinpoikaset toteutettu ja kuume selätetty. Lopputuomiona sanoisin, että projekti sisälsi liikaa viimeistelyhommia ja tympeää muovilankaa, mutta lopputulos on valtavan söpö. Ei siitä mihinkään pääse.
Viimeiseen kuvaan asettelin siilinpoikasen kaveriksi oman
lapaseni, jotta siilien koosta saisi vähän käsitystä. Pienethän ne. Poikaset pökättiin vielä lahjalaatikkoon odottelemaan sopivan käsiparin vastaantulemista.