Miehisiä paketteja

Nyt on jokainen saanut pehmeän pakettinsa, joten lienee aika paljastaa, mitä käärin elämäni miesten paketteihin.

Ohje: Windschief

Lanka: BC Garn Hamelton Tweed

Puikot: 3,5 mm ja 4,5 mm

Ravelryssä: Karhuherra Paddington

Testasin setin kuvia varten ja totesin, että tarvitsen tällaisen itsekin. Neuloinpa sitten toisenkin samanmoisen pipon, muttei sekään itselle jäänyt.

Ohje: Sama kuin yllä, Windschief

Lanka: Cascade Yarns 220

Puikot: 3,5 mm ja 4,5 mm

Ravelryssä: Option nro 1

Ja koska tälle miehelle olin neulonut pipon viimeksi vuonna 2007, neuloin tänä vuonna niitä kaksin kappalein.

Ohje: Graham

Lanka: Cascade Yarns 220

Puikot: 3,5 mm ja 4,5 mm

Ravelryssä: Option nro 2

Jos se noilla pipoilla selviäisi taas seuraavat viisi vuotta. Ja näillä lapasilla ainakin ensi talveen.

Ohje: Newfoundland Mitts

Lanka: Jämäkassista kaivettuja seiskaveikkoja ja Janne-kerien loppuja

Puikot: 3,5 mm

Ravelryssä: Dark

Vielä oli yksi miehinen paketti. Tosin tämä paketti toimitettiin saajalleen kylmiin työolosuhteisiin jo reilusti ennen joulua.

Ohje: Coler
Lanka: Austerman Step, kaksinkertaisena
Puikot: 3,5 mm
Ravelryssä: The Coolest Of All

Toivottavasti nyt pysyy miesten päät, kaulat ja kätöset lämpöisinä.

Kettumaista joulua!

Eilen selaillessani Ravelryä törmäsin Helin neulomaan Kettupuuhkaan. Ja pianhan se siitä jo bloggasikin. Tais se sitä Facebookissakin vilauttaa. Tulkitsin tämän ylenpalttisena yllyttämisenä ja huomasin ihan vahingossa kaivaneeni esiin ketunväristä alpakkaa. Munkin oli pakko saada tommonen!

Ohje: Kettupuuhka

Lanka: Drops Alpaca, kaksinkertaisena

Puikot: 4,0 mm

Ravelryssä: Kettu!

Koskapa koko projekti on matkittu toiselta, niin matkitaan sitten ihan urakalla - kuvia myöden. Miten toi meidän katti ei oikein innostunut tästä jutusta? 

Ja hei, olihan tämä kettunen esillä eilen muuallakin. Siellä, missä siihen alunperin olen ensimmäistä kertaa törmännyt.

Nyt kaikki muutkin neulomaan kettuja! Kivaa on! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin - oikein lämmintä, pehmeää ja rentouttavaa joulua jokaiselle!

Palpakka Affection

Syksyllä, ennen sukkalähetystä ja parien paljastumista Emma sai ensimmäisen vaihtopakettinsa, johon olin sujauttanut tämän huivin.

Ohje: Color Affection
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 4 mm
Ravelryssä: Autumn in my mind

Olipahan muuten ihanaa neulottavaa. Lyhennettyjä kerroksia, raitoja ja ainaoikeaa - mitä muutakaan se voisi olla? Langat omaan Color affectioniin on jo olemassa, katsotaan pääsiskö se joskus puikoillekin asti.

Tämä huivi on käynyt muuten jo Ameriikoissa asti. Vau.

Sen seitsemän sukkaa

Seitsemät sukat esittäytyvät:

Ohje: Omasta päästä

Lanka: Zelda's Dippins, merinosukkalanka värissä Discopallon alla

Puikot: 2,5 mm

Ravelryssä: Ikäväni Tallinnaan

Ohje: Perusraitaa omasta päästä

Lanka: Wollmeise Twin (punasävyinen) ja Schoeller+Stahl Fortissima Alpaka (harmaa)

Puikot: 2,5 mm

Ravelryssä: Mon-Fri, 8-16

Ohje: Perinnepitsimalli, lähilankakauppa Poppelista saatu

Lanka: Drops Fabel

Puikot: 2,5 mm

Ravelryssä: Is it stripy?

Ohje: Rise and Shine

Lanka: Zelda's Dippins Railway, merinosukkalanka värissä Elojuhlat

Puikot: 2,25 mm

Ravelryssä: Creamy Dreamy

Ohje: Kiertoradalla

Lanka: Knitlob's Lair Väinämöinen, värissä Joulu

Puikot: 2,5 mm

Ravelryssä: Christmas Spirit

Ohje: Oman pään syövereistä

Lanka: Succaplokki HIENO sukkalanka

Puikot: 2,5 mm

Ravelryssä: Sun, oh sun!

Seitsemännet ovat täällä jo kertaalleen esittäytyneetkin, mutta laitetaas nyt kuva vielä kuitenkin.

Oli ilo neuloa jokaista sukkaparia. Mitähän hulluuksia sitä ensi vuodelle keksisi? 

Jokaiselle viikonpäivälle

Syksy on ollut kovin salakähmäistä aikaa. Osallistuin kuopiolaisten neulojien vaihtoon ja sain parikseni Emman. Vaihto huipentui pikkujouluiltaan, kun sain seurata parini paketinavausta. 

Ilmeistä voinee päätellä, että paketista paljastuneet seitsemän sukkaparia olivat mieluisia.

Itkupilli

Niissä pikkujouluissa jaettiin yksi jos toinenkin paketti. Mä sain monta! Oon ollut kai tosi kilttinä. Kiltein on ollut kenties meidän Herra Kippurainen, joka sai kaksi hiirulaista menetetyn rakkaushiirulaisen tilalle.

Se toinen hiiri on jo leikeissä paiskattu ties minne, hätäisiä kuvauksia varten sitä ei löytynyt. Tästä voinee päätellä, että hiiristä on tykätty. Tykkäsi niin kissa kuin sen emäntä, sillä itse itkeä tirautin pienet itkut pakettia avatessani. Hiiret on meille aika tärkeitä.

Hiirien kanssa samassa paketissa oli myös mulle jotain.

Ne on mulle! Ja ne on sopivat! Iik! Kiitos miljoonasti näistä lahjuksista, vynne!

Eikä siinä vielä kaikki.

Toinenkin paketti! Emmalta! Nämäkin muruset ovat superkauniit ja sopivat! Uuuu!

Niin että kiitos vielä. On mulla aika ihania ystäviä.

Pikkuiset joulut 2012

Eilen vietettiin pikkujoulua. Maailman parhaassa seurassa tietysti. Ilmassa oli jouluntuntua, jouluntuoksuja, iloa, naurua ja niin valtavan paljon hyvää mieltä, että muutamia onnenkyyneliäkin nähtiin.

(osa kuvista Villaviidakon Emman ottamia, mitä luultavimmina ainkakin ne, joissa itse pönötän)

Näistä kuvista ammennan iloa ja hyvää mieltä vielä pitkään. Eikä tämä blogissa fiilistely jää tähän, lisää on tulossa.

Huuhkajat

Niistä lapasistahan mun piti kertoa. Mutta entä jos mä vaan näytän? Ei nimittäin juuri sanat riitä kuvaamaan, kuinka paljon mä näitä huuhkajamurusiani rakastan. 

Kun haluatte nähdä lisää tällaisia valtavan kauniita, luovia ja taidokkaita käsitöitä, niin kurkistakaahan lapasten tekijän blogiin.

Laadukasta on!

Ostinpa taannoin upouudet sukat. Ostin. Sukat. Villasukat. Juu, en ole järin terävä tyyppi. Varsinkin, kun ostamani sukat oli neulottu langasta, jota en suuremmin arvosta. 

Siinä ne ovat. Ennen ensimmäistä pesua, neljän päivän käytön jälkeen. Jälleen kerran, mua sapettaa. Siappaa ja syrämestä ottaa. Miksi pitää hakata päätänsä seinään, kun tietää laadun olevan tätä? Nyt on aika vannoa, kautta kiven ja kannon, notta varastot neulon pois, sitten en enää koske tähän lankaan. En pitkällä tikullakaan. Jos sanani syön, niin mörökölli minut vieköön!

Sukkahullu täällä, hei!

Jos joku ei ole vielä pannut merkille, niin täten ilmoita olevani sekaisin sukista. Laskeskelin juuri, että olen saattanut valmiiksi tämän vuoden puolella 54 paria sukkia. Siis viisikymmentäneljä paria! Huhhhuh.

Ei liene siis ihme, että olen töissä saanut lempinimen "Sukkis" ja että ihminen, johon vasta tutustuin sai minut lupaamaan, etten neulo tänä vuonna enää ainuttakaan paria sukkia. Kuinka ollakaan, vieroitusoireet ovat alkaneet. Hoidoksi mulle siis vähän kuvia tämän vuoden suosikkisukistani.

Männä kesänä ihan tuskastelin tätä sukanneulomistani, kun puikoille ei tuntunut eksyvän mitään muuta. Pohdin ihan tosissani, että olenko mä todella se Hullu sukankutoja, niinkuin eräs ystäväni mua kutsuu. Totesin, että olenhan mä.

Sitä piti tietenkin panna vastaan ja neuloa ehdottomasti jotain muuta, niinkuin kauniita takkeja ja paitoja ja, ja.. Siinä suunnitellessa piti vaan ottaa puikoille sukat tai parit(kymmenet).

Loppuvuodesta keksin neuloa villatakin, kesken hektisimmän joululahjaneulonnan. Vastoin odotuksiani se valmistui yllättävän nopeasti, ehkä nopeammin kuin yksi haastavansorttinen sukkapari.

Tulipahan todistettua itselle, että pystyn neulomaan muutakin, kuin sukkia. Vielä kun pysyn tämän vuoden erossa sukkaneuleista, olen totaalisen tyytyväinen itseeni ja annan itselleni luvan neuloa ensi vuonna ihan sitä mitä huvittaa. Olkoon se vaikka 100 paria sukkia, jos siltä sattuu tuntua.