HUH! Mä olen saanut valmiiksi asti kolme (3) patalappua. Kyllä se ottikin voimille. En ymmärrä miksi virkkuukoukku ei ole koskaan sopinut mun käteen yhtä hyvin kuin puikot. Saattaa toki johtua harjoittelun puutteesta, siksipä tässä nyt on taas harjoiteltu.

Nämä patalaput on väännetty Gjestalin Jannesta, 3 mm puiko- niin siis koukulla. Janne on kaivettu lankavaraston pussukoiden ja nyssäköiden seasta, ja koukku on tietysti se ainoa virkkuukoukku jonka omistan. Koska mulla on virkkauksen perustermitkin hakusessa, piti ottaa You Tube avuksi. Katsastin kyllä enemmän kuin monta kymmentä videota, ja harjoittelin. Näitä patalappuja tehdessä tulikin enimmäkseen harjoiteltua sitä purkamista. Virkkasi ensin ympyrää, kirosin, purin, virkkasin, kirosin ja purin taas. Mun pyöreät patalaput tahtoi muotoutua vain
kipaa muistuttaviksi asusteiksi. Pah. Lopulta kärsivällisyys loppui ja pyöreän patalapun virkkaaminen sai jäädä. Onneksi patalaput voi olla ihan minkä muotoisia vaan!

Sen sijaan, että mä olisin virkkaamisesta innostunut, kyllästyin. Halusin pysyä visusti puikoissa kiinni. Ainakin niin kauan kunnes käväisin Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnissä ja koppasin mukaani kolmella eurolla tämän:

Tästä löytyy kyllä yksi jos toinenkin kutkuttava ohje. Täytynee siis jatkaa harjoituksia, että osaan joskus toteuttaa jotakin tästä kirjasta.
Lopuksi jotain TOSI söpöä:

Se kotiutui eilen ja se on nätti. <3