Viimonen paketista paljastunut

Tämä yksi joululahja on vielä vilauttamatta. Väittäisin, että se on männä vuonna neulomistani lahjoista kaikkein kaunein.

Ohje: Zetor

Lanka: 100% villaa, mumman mitä luultavimmin suopursulla värjäämää

Puikot: 3,5 mm

Ravelryssä: Jyväjemmari

Oikeastaan, olen aloittanut huivin neulomisen jo vuoden 2009 syksyllä. Siitä piti tuleman joululahja mummalle. Tulihan siitä sellainen, mutta silloin ei ollut mielessä, että se valmistuisi vasta jouluksi 2013. 

Pitsikaaviossa oli jotain perin kummallista - se ei mahtunut päähäni mitenkään. En oppinut sitä millään ulkoa, enkä löytänyt siitä mitään loogisuutta. Liekö sillä ollut osuutta asiaan, että en ollut tätä ennen juurikaan pitshuiveja neulonut. Hermohan siinä sitten meni, joten jätin sen lepäämään, köh, ihan hetkeksi vain.

Syksyllä 2013 keksin, että neulon loppuun kaikki keskeneräiset työni. Muutaman vuoden viisaampana ja useamman pitsihuivin neuloneena, en enää keksinyt, mikä tässä huivissa oli niin hankalaa. Kaavio oli simppeli ja looginen, vaikken edelleenkään sitä ulkoa oppinut. 

Kovin sievä siitä tuli. Olin enemmän, kuin tyytyväinen, että keskeneräinen möykky pingottui ihastuttavan kevyeksi huiviksi. Kyllä kelpaa nyt mumman kyläillä, vannotin nimittäin, että tätä huivia tulee käyttää, ainakin kyläreissuilla.