1. toukokuuta 2013

Vapputerkut Keijukaiselta

Koskapa kissakuvia ja erityisesti Helinä-keijukaisemme kuulumisia on kyselty, lienee aika vastata kysyntään.


Helinä on kotiutunut oikein kiitettävästi. Vielä on pientä arkuutta ilmassa, mutta joka ilta hän jo kipittää ihmisten viereen nukkumaan ja päivisin kaivautuu yksikseen peiton alle unosille. Herra Kippuraisen kanssa ovat jo melko lyömätön pari - yhdessä on niin kiva laittaa paikat remonttiin!


Ainoa ongelma kotiutumisessa on ollut sitkeä pöpö, joka on vaivannut pientä jo ihan liikaa, enimmäkseen valuvalla nokalla. Eläinlääkäriäkin on jo käyty morjenstamassa ja todettiin lenssun aiheuttaja virukseksi. Toivotaan, että aika vie lenssun mennessään ja Hellu pääsee nauttimaan täysin rinnoin uudesta kodistaan.


Minä taas, en meinaa tottua tähän pikkuiseen mitenkään. Kun se on niiiiin pieni! Ja tyttömäinen. Ja hassu. Ja kovin ystävällinen. Täysin päinvastainen, kuin meidän cool cat Kippurainen. 

9 kommenttia:

  1. Ihania kuvia, voi kun hän onkin söötti! Hirveä hinku saada kissa iskee kun katselee tämmösiä kuvia, mutta eipä meille kisua voi ottaa. Onneks on sentään tuo vähän isompi lemmikki nykyään. :)

    VastaaPoista
  2. Ihana Hellu-Helinä:) Minustakin on ollut outoa tottua siroon ja hentoiseen tyttökissaan kaikkien poikakollien keskellä.

    VastaaPoista
  3. Voi että, ihana söpskä-Hellu! Toivottavasti lenssu pian hellittää. Mie olen vähitellen hautaamassa viimeisetkin haaveet saada omaa kisua enää koskaan, viime viikko asuttiin armaani kanssa kissallisessa talossa ja hällä ahdisti henkeä välillä tosi pahasti :(

    VastaaPoista
  4. Voi miten suloinen toinen on <3 Meillä on aina ollut vaan koiria, olis niin kiva joskus kun olis kissakin talossa :)

    VastaaPoista
  5. I-H-A-N-A! Minä haaveilen pienestä kissakaverista meidän röllömahaiselle kollipojallemme Fedjalle. Kovasti vaan jännittää, että miten sitten tulisivat toimeen keskenään. Niin paljon kuulee kauhutarinoita siitä, kuinka kissat ovat reviiritietoisina tosi ankeina ottamassa vastaan uutta lajitoveria reviirille. Mukava kuulla, että teillä on kisut heti kaverustuneet!

    VastaaPoista
  6. Meillä taas on kaksi niin siroa pirpanaa, että naapurin norjalainen metsäkissa (ja vielä kolli) vaikuttaa jättiläiseltä. :D Suloinen kaveri tämä keijukissa. :) Toivottavasti pöpö tajuaa kohta lähteä!

    VastaaPoista
  7. Ihana kisuli:) On se kumma, että projektipussin päällä on niin kiva makoilla. Saa aina neuletapaamisia ennen imuroida mukaanotettavan projektipussin:D

    VastaaPoista
  8. Ja mulla taas toisinpäin. Assi on niin pieni ja siro ja kiltti ja rauhallinen että tottuminen tuohon täystuho-Hiskiin verrattuna. Hiski on oikea viiden kilon vauhtimasiina, sillä on pitempi karvakin ku Assilla. Ja tassut on jättimäiset verrattuna Assin pikku-tassuihin.

    Mut kissoissakin on erilaisia persoonia niin kuin ihmisissäkin, se tekee niistä niin ihania. <3

    VastaaPoista

Muisk! Kiitos kommentistasi! :)