Harjoitukset jatkuvat

Pari viikkoa sitten Kuopiossa oli Novitan ja Marttojen tilkkurekka. Itsekseni en olisi varmasti ikinä sinne nenääni laittanut, mutta seurassa löysin sinne tieni. Ja uskokaa tai älkää, mutta siellä mä istuin koukku kädessä ja opettelin virkkaamaan isoäidinneliötä. Kiitokset sille kärsivälliselle martalle, joka jaksoi kädestäpitäen opettaa, mikä on pylväs, mikä piilosilmukka ja auttaa paniikkikäänteissä: "Apua, mitä mä nyt teen?" Into jatkui, ja aloittelin heti kotona omaa tillkuani, ettei vaan opit unohtuisi.

Ohuiden sukkalankojen jämistä lähti tulemaan iiiiiiso neliö, joka toivottavasti kasvaa pikkuhiljaa, kun jämiä tulee lisää. Olemassaolevat, omat jämät on jo käytetty, joten jos jollakulla muulla pyörii semmosia nurkissa, niin minä vastaanotan! Joitakin jämiä mulle on jo lupailtu, joten pian pääsen jatkamaan. Jännää!

Jäin jo vähän koukkuun, ja himotti aloittaa jotain vähän hillitympääkin ja vähän isommalla koukulla. Siispä alkoi taas neliön tahkoaminen, tällä kertaa astetta hienommalla koukulla. Koukusta ja sen kavereista lisää seuraavassa postauksessa.