Jokin aika sitten vietin yövuorojen jälkeistä selviytymispäivää ystävän luona, lattialla koomaillen. Ei jaksanut edes neuloa, mutta kello oli niin vähän iltapäivästä, ettei ollut viisasta vielä mennä nukkumaankaan. Löysin itseni tonkimasta toverin lankakätköjä.
Ohje: Syysraitoja
Lanka: Holst Garn Samargand
Puikot: 3,5 mm
Ravelryssä: Her trash, my treasure
"Ihan paskaa lankaa!", tuhahti toveri tästä silkkivillaisesta langasta. Kohottelin kulmiani ja mulle selitettiin, että lanka vaan katkeilee neulottaessa, vaikka ihanaa onkin. Tiukkistoverista sen uskoinkin, mutta onneksi mä olen käsialaltani vähän löysempää sorttia. Siispä anastin langan itselleni. Olihan se neulottava pois!
Tuskaisen pitkä projekti. Kun sitä lankaa vaan riitti ja riitti, eikä se tuntunut vajuvan yhtään. Mutta loppui se sitten viimein - tietenkin kesken. Pienellä purkamisella selvittiin ja huivi tuli valmiiksi.
Eikä se lanka muuten katkennut kertaakaan. Että en lähtis paskaks haukkumaan.
Yksinkertaisen kaunis huivi.
VastaaPoistaOn muuten aika hassua, miten samat langat voivat käyttäytyvät eri neulojien käsissä ihan eri tavalla. Minullakin on varastossa pari ihanaa lankaa, joista olen yrittänyt neuloa vaikka mitä, mutta joku vaan langoissa tökkii eikä valmista synny. Muut taas ovat samasta langasta neuloneet vaikka mitä ihanuuksia. Suorastaan epäreilua.
Epäreilua tosiaan! Tämänkin huivin edetessä ystäväni kysyi useampaan kertaan, että eiks muka katkee? Katkerana harmitteli, kun ei pystynyt itse tuota ihanuuslankaa neulomaan.
Poista