Tiedättehän te sen mustan villatakin, joka sopii kaikkien vaatteiden kanssa, asuun kuin asuun? Sen, jonka jokainen tarvitsee, mutta harva jaksaa neuloa. Just se on puuttunut mun vaatekaapista jo pitkään ja siihen on ollut ihan oikea ja järkevä syykin: kissankarvat. Sehän imee itseensä jokaisen ilmassa leijuvan irtokarvan. Ja musta, yäk musta! Miten tylsä ja inhottava väri neuloa, kuka jaksaa?
Jos asenne on tämä, niin mun on edelleen vähän vaikea ymmärtää, miten tässä nyt näin kävi. Että tässä se nyt on, se musta takki. Ihan itte tein ja ihan todella upeesti se vetää karvaa puoleensa.
Lanka: Drops Cotton Merino
Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm
Jos joku nyt sitten kuvia katsellessa innostuu takista ja tahtoo samanlaisen, niin suosittelen miettimään pari kertaa, ennen kuin satsaa ohjeeseen. Ohje vilisi virheitä ja oli epäselvä, joten aika monessa kohtaa erityisesti ohjeen alussa sai miettiä, lieneekö puikoilla nyt alkuunkaan oikea määrä silmukoita ja mitähän ihmettä tästä on tulossa. Pienellä pähkäilyllä ongelmista toki selvisi, mutta maksulliselta ohjeelta vaadin selkeyttä ja huolettomuutta, sillä siitä mä olen mielestäni maksanut. Siihen on ihan syynsä, etten juurikaan muokkaile valmiita malleja tai suunnittele omia: mä haluan vaan neuloa niin, että joku on jo ajatellut mulle kaiken valmiiksi.
Onneksi valitsin langan edes oikein. Tää Cotton Merino on ehdottomasti mun ikisuosikki, ei siitä mihinkään pääse. Pehmeä ja sopivanpaksuinen, huokeakin vielä. Annan vaan vähän miinusta siitä, että langasta irtosi väriä aika reippaasti sekä neuloessa, että kastellessa, mutta jospa väri tästä edes pysyisi takissa.
Kökkö ohje, hyvä lanka, kiva takki. Karvojen nyppiminen takista yksitellen on kauheen rentouttavaa puuhaa, eiks je?
