2. tammikuuta 2015

Kultapalleroille tuhottavaksi

Reilu vuosi sitten tikuttelin monta ihanan lanoliinista, luonnonväristä villavyyhtiä peitoksi. Siitä tuli sellainen haiseva, muistattekos? Mitähän lienen ajatellut, kun kuvittelin peiton olevan mun, ihan ikioma? Ensimmäisenä iltana peiton kulmassa oli jo pieni huopunut kohta, Herra Kippuraisella kun on tapana rakastaa villaa melko kovakouraisesti.


Kuvassa näkyykin peiton tämänhetkinen tila. Eihän sitä ole voinut karvanaamalta poiskaan ottaa, kun toinen sitä niin kovin rakastaa. Sinne meni meikäläisen torkkupeitto, toivottavasti mä saan joskus edes lainata sitä.


Ohje: Omasta päästä
Lanka: 50% koirankarvaa, 50% lampaanvillaa, keltainen itse sipulilla värjätty
Puikot: 6,0 mm
Ravelryssä: Rekku

Tästä peittojen suuresta suosiosta innostuneena laitoin puikoille toisenkin peiton. Entistäkin haisevamman! Langassa oli puolet koirankarvaa, puolet lammasta, ja lemu oli sen mukainen. Hyh! En voinut kuvitellakaan neulovani siitä mitään järkevää, joten kissojen peitoksi se oli oikein oiva.



Katit ovat diggailleet peittoa kovin jo neulomisvaiheessa: lankaa on ollut kiva maiskutella kesken neulomisen ja puolikkaan peiton päälle on pitänyt änkeä väkisin päiväunille. Vähän ennen pingotusta peitto ehdittiin jo koemaistaakin.


Peitosta tuli pieni ja soma, kattien tuhottavaksi oikein sopiva. Toivottavasti se kelpaa näin vähemmän löyhkäävänäkin, sillä pesun jälkeen haju hävisi ja lanka pehmeni entisestään. Olisin siis sittenkin voinut tehdä tästä jotain järkevää. Ohohups. 

8 kommenttia:

  1. Kyllä kissoillakin pitää omat peitot olla, joita on kiva tassuilla huovuttaa! Yleensähän nämä otukset eivät koske pitkällä tikullakaan heille tehtyihin juttuihin.

    Meidän Bertalla on ikiomat, tai siis Bertan mielestä häntä varten hankitut, lampaantaljat, joita on antaumuksella huovutettu.

    VastaaPoista
  2. Voi että! Tottakai kissameille pitää olla omat peitot! Ihana, et ne on jo neulomisvaiheessa auttanu sua peiton kaa :D

    VastaaPoista
  3. Voi hyvänen aika, tokihan henkilökunnan kuuluu tehdä arvon eläinkunnan edustajille omat peitot!

    VastaaPoista
  4. Wuaahhh-haa! Meillä on bordercollie, joka tuntee outoa viehtymystä vironvillaan, hahtuvalankaan ja muuhun minimaalisesti käsiteltyyn lampaantukkaan....

    VastaaPoista
  5. Meillä näyttävät lampaantaljat just tuolta kuin tuo sun ylimmän kuvan peitto. Voi sitä puremisen ja huovuttamisen määrää! Auttaiskohan täälläkin omat pikku peitteet vintiöille..

    VastaaPoista
  6. Voi kun muistakin neulelahjoista saisi noin välitöntä palautetta jo neuloessa. Tietäis, ettei mene harakoille. <3

    VastaaPoista
  7. Siis, niinku, eiks sun kissaparoilla ole ennen tätä ollut heille varta vasten käsinneulottuja prinssi-/prinsessavilttejä?
    Pöyristyttävää, sanoo meidän Kissa-Kuningas, jolle Mummi on virkannut peittoja... Onneksi asiantila on nyt korjattu.
    Raapsuja sulomuruisille!

    VastaaPoista
  8. Todella nätti väri on tullut sipulista.

    VastaaPoista

Muisk! Kiitos kommentistasi! :)