30. syyskuuta 2014

Räkättirastaan poikasesta joutseneksi

Seuraa kuvasarja siitä, miten itse värjätystä, liian vaaleasta ja tyhmän värisestä villatopsista voi kehrätä nättiä, mutta epäilyttävän moniväristä lankaa, joka muuttuu neulottuna juuri sopivan eläväksi ja jopa kauniiksi huiviksi.





Ohje: Nurmilintu
Lanka: 100% villa, Polwarth, meitsin kehräämä
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Räkättirastas


Ah, nämä kehruurojektit neulottuna ihan oikeiksi asioiksi ovat maailman parhaita projekteja. Koska tein. Ihan. Itse. Kokonaan. 
Huivin sai äiree, koska kukaan muu ei arvosta yhtä paljon.

23. syyskuuta 2014

Krokodiili!

Taannoisella Turun reissulla törmäsin aivan valtavan söpöihin krokotiileihin. Krokotiilit kiljuivat tahtovansa pienen pojan takkiin. Ei siinä sitten auttanut, kuin etsiä täydellisen vihreä takkilanka ja laittaa puikot suihkimaan.


Neulominen oli ihanan mutkatonta, sen kun antoi mennä vaan. Ainoa, mikä vähän huoletti, oli takin koko. Se näytti niin kovin pieneltä - voisiko se poika olla niin pieni, että mahtuisi tähän takkiin?


Lanka: Kraft Hand-Dyed BFL Sock
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Kroko

Kuvia räpsiessä keksin täyttää takin ruusuilla. Jos takkiin mahtuu iso kimppu ruusuja, mahtuu siihen kyllä yksi pieni poikakin!


Ja katsokaas, miten soman kuvan sain paluupostina!


Takkihan sopii! Jesh!

21. syyskuuta 2014

Luomuraitoja

Viime vuoden puolella lankavarastoni karttui kahdella ihanalla luomulankavyyhdillä. Ensimmäinen vyyhti luonnonmustaa, ihanan rouheaa villalankaa kotiutui minulle palkintona erään Titityyn järjestämän yhteisneulontatempauksen jälkeen. Toisen, suloisen keltaisen vyyhdin sain tovereiltani tuliaisena Tampereen käsityömessuilta.

Kun sain keltaisen vyyhdin käsiini, visio oli heti valmis: näistä tulee polvisukat.


Ohje: Omasta päästä, varpaista varteen
Lanka: Rintalan tilan sukkalanka
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Rairairai


Eivät vain mokomat päässeet puikoille ennen kuin nyt, saatuani asiaan pientä tuuppausta Turun suunnalta. Kyläillessäni Lotan luona tongittiin hänen lankavarastoaan ja löydettiinpä sieltäkin luomuvillaa. Polvareiksi nekin huutivat, joten päätettiin KAListella. 


Saatiin molemmat kauheen kivat ja somat sukat aikaan! Onneksi neulottiin kimpassa, muuten saattaisivat mun ihanaiset luomulankaseni pötkötellä edelleen koskemattomina laatikossa. Mukavammin ne varpaita lämmittään tällleen sukkina.

17. syyskuuta 2014

Riemukasta raitaa

Muutama päivä sitten vietin leppoisaa vapaapäivää, mutta kummallinen tunne vaivasi: ei huvita. Ei huvittanut neuloa, ei virkata, ei kehrätä. Eikä huvittanut oikein mikään muukaan. Ratkaisuksi olotilaan päätin järjestellä vähän lankoja, jos alkaisi vaikka huvittaa.


En päässyt ensimmäistä lankalaatikkoa pidemmälle, kun pyörittelin käsissäni paksulankajämiä ja pohdiskelin, joko ne riittäisivät Veera Välimäen suunnittelemaan Simple Srinkle -huiviin. Tovin lankoja siliteltyäni keräsin kaikista ihanimmat kassiin ja laitoin tuubin tulille.


Yllttäen alkoi huvittaa hyvinkin paljon. Neulominen oli ihanaa, kehrätäkin olisi tehnyt mieli ja keksin pyörättää samalla myös pullataikinan. Kyllä ainaoikea, raidat ja väriterapia auttaa!


Tikuttelin sitten koko illan, myöhään yöhön, nukuin vähän ja aamulla jatkoin. Päättelin hyvässä seurassa kavereiden kanssa kahvitellessa ja kuvattavaksikin huivi pääsi heti. Tätä tilaisuutta kun ei voinut missata, sillä sain lainata kuviin yhtä maailman suloisimmista karvanassuista.


Langat päätyivät parissa päivässä jämäkätköstä puikoille, valmiiksi huiviksi, kuvattavaksi, ladatuksi Ravelryn projektisivulle ja nyt tänne. Mainittakoon myös, että tänä aamuna löysin projektikuvani Ravelryn etusivulta. Kuinka jännää! Hurjaa! Joku muukin on siis rakastunut näihin väreihin, ainaoikeaan ja raitoihin.


Lanka: Enimmäkseen Handun BFL:ää, lisänä vähän sitä ja tätä worsted-vahvuista jämää
Puikot: 5,0 mm
Ravelryssä: Spimppeli!

15. syyskuuta 2014

Siitä se idea sitten lähti!

Lankavarasto karttui reilu vuosi sitten kahdella kerällä ihanan sinappista Maijaa. Kerät tulivat lahjana muuan Maijalta, joten ne olivat ekstraspesiaalia lankaa odottamassa ekstraspesiaalia projektia.


Lanka: Gjestal Maija (sinappinen) ja Vuorelma Veto (viuletti)
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Maija

Törmättyäni uusiin tennareihini keksin yhdistää keltaisen violettiin. Ja kun se violetti, sopivan vahvuinen sukkalanka siirtyi toverin lankavarastosta omaani, oli aika luoda silmukat.


Aiks päheet!

12. syyskuuta 2014

Pupupeitto

Itäiseen Suomeen tupsahti jo keväällä pikkuinen tyttönen. Vasta syksyn kylmien saavuttua sain aikaan neuloa pienelle tulokkaalle jotain pehmeää ja lämmintä. 


Kaivelin lankalaatikoista neljä vyyhtiä ihanan pehmeää villa-angoraa, joita olin jemmannut superspesiaalia projektia varten. Kannatti jemmata, sillä tämä projekti oli ehdottomasti erityistä sorttia.


Lanka: 70% lammasta, 30% kotimaista pupua 3-säikeisenä lankana
Puikot: 6,0 mm
Ravelryssä: Pupuraitoja!


Peitosta tuli ihanan iso. Nuo siksak-raidat ovat hurmaavia, erityisesti harmaana. Tykästyin peittoon kovin, joten nyt tekisi mieleni neuloa itsellekin samanmoinen. 


Enkä mä ollut meidän perheessä ainut, joka peittoon tykästyi.


"Kai neulot mullekin oman peiton?"

8. syyskuuta 2014

Pelleylläri

Taisi olla toukokuun toinen päivä, kun Lotan kanssa tehtiin reffit Tampereelle. Lankakauppakierroksella jäin kiinni älyttömän ruman ja kaikenkirjavan sukkalangan hipelöinnistä. Jotenkin se puhutteli valtavasti. Halusin neuloa siitä oikein turkasen rumat sukat. Lotta riensi kuitenkin hätiin: "Älä tota osta, saat multa yhden järkyttävän ruman pellenoksennus-Wollmeisen." Ja minähän tartuin tilaisuuteen!


Kusti polki mulle vyhdin Wollmeisen Twiniä värissä Maharani WD. Pyörittelin vyyhtiä pitkään, keräillen rohkeutta keriä sitä. Onneksi siitä kerästä jäi kuva ottamatta, se kun laittaisi kenet tahansa oksentamaan - niin karsealta lanka näytti.


Taas keräilin tovin rohkeutta, että uskalsin aloittaa sukkien neulomisen. 


Vaan katos veikkosta! Mokoma lanka alkoikin neulottuna muodostaa raitaa! Jehna, ei tullutkaan niin turkasen rumaa pintaa. Tai tuli kyllä aika hurjaa, muttei ollenkaan niin rumaa, kuin olin suunnitellut.


Ohje: Omasta päästä
Lanka: Wollmeise Twin, Maharani WD
Puikot: 2,5 mm
Raverlyssä: Double Trouble

Olin saanut päähäni, että sukatan itseni lisäksi myös Lotan, koska kuten sanottua, yrjölanka palaa aina takaisin omistajalleen. Jännästi lanka ei riittänyt mitenkään kahteen sukkapariin, joten viimeinen sukka sai tehostepunaa kärkeensä. 


Seuraavat reffit Lotan kanssa sovittiin Turkkuseen, jossa pelleyrjökkäät pääsivät kuvattavaksi omistajiensa jaloissa. Aika jännä tyyli poseerata noilla sukkien omistajilla. 

4. syyskuuta 2014

Minkä taaksesi jätät..

..sen edestäsi löydät jälleen. 


Tämä lanka on kulkenut kahden neulojan lankavaraston läpi, ennen kuin päätyi minulle. Molemmat edelliset omistajat olivat sitä mieltä, että väri on niin ällöhirveä oksennus, ettei kumpikaan kyennyt siitä mitään neulomaan. Hähä! Minäpä neuloin, koska halusin nähdä, kuinka hirveät niistä tulisikaan.


Ohje: Omasta päästä, varresta varpaisiin
Lanka: Punta Yarns Merisock
Puikot: 2,5 mm
Raverlyssä: Karkotus Karkkilaan

Ja noh, tulihan niistä aika kammottavat. Mutta neulottu pinta on ihanan pehmeää ja lämpöistä, joten toiminevat kyllä käytössä mainiosti. 


Parasta tässä rojektissa on tietysti se, että lähetin sukat langan ensimmäiselle omistajalle. Sillä yrjölanka palaa aina takaisin - bumerangina!