15. maaliskuuta 2016

Karvamagneetti

Tiedättehän te sen mustan villatakin, joka sopii kaikkien vaatteiden kanssa, asuun kuin asuun? Sen, jonka jokainen tarvitsee, mutta harva jaksaa neuloa. Just se on puuttunut mun vaatekaapista jo pitkään ja siihen on ollut ihan oikea ja järkevä syykin: kissankarvat. Sehän imee itseensä jokaisen ilmassa leijuvan irtokarvan. Ja musta, yäk musta! Miten tylsä ja inhottava väri neuloa, kuka jaksaa?


Jos asenne on tämä, niin mun on edelleen vähän vaikea ymmärtää, miten tässä nyt näin kävi. Että tässä se nyt on, se musta takki. Ihan itte tein ja ihan todella upeesti se vetää karvaa puoleensa. 


Lanka: Drops Cotton Merino
Puikot: 3,5 mm ja 4,0 mm
Ravelryssä: Musta


Jos joku nyt sitten kuvia katsellessa innostuu takista ja tahtoo samanlaisen, niin suosittelen miettimään pari kertaa, ennen kuin satsaa ohjeeseen. Ohje vilisi virheitä ja oli epäselvä, joten aika monessa kohtaa erityisesti ohjeen alussa sai miettiä, lieneekö puikoilla nyt alkuunkaan oikea määrä silmukoita ja mitähän ihmettä tästä on tulossa. Pienellä pähkäilyllä ongelmista toki selvisi, mutta maksulliselta ohjeelta vaadin selkeyttä ja huolettomuutta, sillä siitä mä olen mielestäni maksanut. Siihen on ihan syynsä, etten juurikaan muokkaile valmiita malleja tai suunnittele omia: mä haluan vaan neuloa niin, että joku on jo ajatellut mulle kaiken valmiiksi.


Onneksi valitsin langan edes oikein. Tää Cotton Merino on ehdottomasti mun ikisuosikki, ei siitä mihinkään pääse. Pehmeä ja sopivanpaksuinen, huokeakin vielä. Annan vaan vähän miinusta siitä, että langasta irtosi väriä aika reippaasti sekä neuloessa, että kastellessa, mutta jospa väri tästä edes pysyisi takissa.

Kökkö ohje, hyvä lanka, kiva takki. Karvojen nyppiminen takista yksitellen on kauheen rentouttavaa puuhaa, eiks je?

10. maaliskuuta 2016

Kauden ykköslapaset

Tänä talvena nämä lapaset ovat olleet aivan ykköset. Ihanat neuloa ja ihanat käyttää, neulokaa tekin omanne!


Lanka: Drops Nepal, ystävän värjäämä
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Gingerbread goes Pink!




Parin lapsen ja yhden lapsenmielisen ystävän kanssa pulkkamäessä riehuessa olin varma, että nämä lapaset ovat tulleet tiensä päähän. Lapaset kastuivat läpimäriksi, niitä viskottiin pitkin mäkeä ja ne jäivät lukemattomia kertoja pulkan alle. Vaan katinkontit! Nää lapaset kestää  selkeesti mitä vaan, sillä ihan ovat salonkikelpoiset edelleen ja käytössä päivittäin. 

2. maaliskuuta 2016

Kevättä käsiin

Sain ystävältä vyyhdillisen lankaa, joka oli kuulemma ihan mua. Kieltämättä, langassa oli mitä kaunein väri ja ihanan villaisa, mutta pehmeä tuntu.


Lanka: Louhittaren Luola Ilmarinen
Puikot: 2,5 mm
Ravelryssä: Heinäkäs


Lanka joutui odottelemaan puikoille pääsyä aivan liian pitkään, mutta vihdoin yhdistin sen malliin, joka on roikkunut to knit -listalla jo vuosia.


Neulominen oli ihanan helppoa ja kämmekkäistä tuli niin kauniit, että näistä tulee saletisti mun tämän kevään ykkösasuste.

24. helmikuuta 2016

Rotta!

Vähän aikaa sitten löysin itseni neulomasta rottia, kovin söpöjä sellaisia. Alunperin nämä rottaiset lapaset lähtivät tulille vain varastolankojen vajutus mielessä, mutta projektin edetessä lapasille löytyi myös täydellinen loppusijoituspaikka.


Lanka: Mumman kasvivärjäämä 100% mysteerivilla (vihertävä) ja Cascade Yarns 220 (valkoinen)
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Rotta!


Lapasten uudesta kodista tuli mulle paluupostina kuva joka kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.


Palaute näistä lapasista oli niin sydänlämpöistä, että mulla on hymy korvissa vielä pitkään. Arvostavaan kotiin neuloo aina mielellään, ei siitä mihinkään pääse.

10. helmikuuta 2016

Ajoissa asialla

Tiätteks mitä sänkiparta tekee ihanan pehmeälle villakaulurille? Vois sanoa, että ihmeitä. On meinaan niin karmean näköinen tuo syksyllä neulomani kauluri. Kuvatodisteita en tullut siitä ottaneeksi, koska miehen mielestä se on vielä ihan hyvä. Eikä siinä ole kuulemma mitään vikaa.


Ohje: Hugo
Lanka: SHOKAY Shambala
Puikot: 4,0 mm
Ravelryssä: Last Yak


Mutta minäpä otin ja neuloin jo seuraavan version! Ihan vaan siltä varalta, että mies keksii taas ensi syksynä kylmien tultua tarvitsevansa uuden, mieluiten heti.


Voi toki olla, että se edellinen kauluri on "ihan hyvä" seuraavat viisi vuotta, joten ehkä mä kääräisen tämän johonkin sopivan merkkipäivän pakettiin. Vaikka synttäriksi, siihen on kuiteski enää joku yheksän kuukautta. 

18. tammikuuta 2016

Nyt ei pyllyä palella!

Helmikuussa 2011 ostin itselleni villahousulangat. Että ihan minä hetkenä hyvänsä otan ja neulon ne. Lykkäsin hommaa vuosi vuodelta, kun piiiiiiiitkien lahkeiden neulominen tuntui valtavan työläältä ja tylsältä.


Viime kuussa vihdoin toimeennuin. Nyt. Ne. Neulotaan.


Ja täähän oli ihan helppoa! Vähän sovittelua alkuun ja loppu pelkkää posottelua vaan. Mä taidan tehdä toisetkin!


Ja vinkki vitosena sille, joka mallista innostuu ja ryhtyy myös pöksyjä neulomaan: valitse pieni koko. Nää on suunniteltu hyvinkin löysästi roikuskeleviksi pöksyiksi, joten jos aikoo saada vähän paremmin istuvat pökät, kannattaa mittailla ja sovitella alkuun aika tiuhaan.


Ohje: Fancy Pantsy
Lanka: Sandnes Garn Lanett
Puikot: 2,5 mm ja 3,0 mm
Ravelryssä: A Hint Of Pink


Onneksi on se Stephen, joka tämmösiäkin housumalleja suunnittelee. Ilman sitä mulla ois vieläkin pylly jäässä pakkasella.

5. tammikuuta 2016

Kashmiria kaulaan

Joulukuun alkuun olin merkinnyt kalenteriini kaksi päivää koulutusta. Ensimmäistä koulutuspäivää edeltävänä iltana hätäilin aivottoman luentoneuleen perään - mulla ei ole mitään sopivaa kesken! Piti ehdottomasti saada alulle jotain sellaista, mitä ei tarvitsisi neuloessa ajatella ollenkaan, mutta josta tulisi kuitenkin jotain niin kivaa, että voisin antaa sen lahjaksi.


Lanka: Grignasco Cashmere (harmaa ja ruskea) ja Hopeasäie Cash (keltainen)
Puikot: 4,0 mm
Ravelryssä: MTEA - cehck and done

Lankalaatikoita ratsatessa jäin pyörittelemään käsissäni neljää kashmir-kerää. Niistä oli jo vuosia pitänyt tuleman raitainen huivi, joten nyt päätin ryhtyä toimeen. Harmaa ja ruskea värikombo tuntui tuhottoman tylsältä, joten kaivelin varastosta vielä kauneimman keltaiseni, Hopeasäikeen Cash -vyyhdin. Riemuitsin itsekseni mahtavista lankalöydöistä, joita näemmä voi kaivella ihan omasta kotilankakaupastaan.


Koulutuspäivänä tikuttelin tyytyväisenä aivotonta raita-osuutta ja kotona aloin pohdiskella, mikä huivi tästä oikeastaan olikaan tulossa. Alkuun olin suunnitellut Kottaraista, mutta sitten totesin, että raitaosuus olisi näillä langoilla jäänyt liian pieneksi, eikä kaavio taipunutkaan muokkauksiin niin helposti, kuin olin ajatellut. Kaivelinpa sitten Ravelrystä simppelin näköisen huiviohjeen, josta nappasin omaan huiviini vain reunapitsin. Ja kas, niin saatiin neulottavaa seuraavaankin koulutuspäivään.


Koulutuksen jälkeen jäi kotiin vielä vähän neulottavaa ja pingotushommia. Sen jälkeen mulla olikin käsissäni ihanan iso ja uskomattoman pehmeä kashmirhuivi. Keltainen reunus ja superpehmeä lanka olivat alkaneet puikoilla huudella ystäväni perään. Mielessä vilkkui myös huvittava muisto siitä, miten ystävä oli syksyn kylmässä kietonut kaulaansa lapsen villahousut, kun ei sillä hetkellä sattunut muuta sopivaa olemaan käsillä. Jos se jatkossa kietoisi kaulaansa vähän kashmiria ja pysyisi lämpimänä? ;)