17. lokakuuta 2014

Sateenkaaresta

Kesällä käteeni sattui merinovillaa sateenkaaren väreissä. Piti ehdottomasti päästä kehräämään!


Kolmisäikeistä lankaa puski rullalle ja lankana se olikin kummasti punaisempaa, ei enää ollenkaan niin monenkirjavaa kuin villatopsilla.


Syksyn tullen lanka huusi päästä puikoille, sillä se oli kuin luotu huiviksi.


Ohje: Nurmilintu, ilman pitsiosuuksia ja nirkkoreunaa
Lanka: Schoppel-Wollen merinosta itse kehrätty, kolmesäikeinen
Puikot: 4,0 mm
Ravelryssä: Rainbow!


Suloisen simppeli neulottava, ihanan pehmeä lanka ja mitä mahtaviin syksyn piristyshuivi siitä tulikaan! Huivi lähti postipoijjaan matkassa länteen ja saavutti uuden omistajansa - mumma oli paketista kovin iloinen ja lupasi käyttää huivia ahkerasti.

14. lokakuuta 2014

Urpoilija

Neuloinpa tässä päivänä eräänä pipon. Näyttääkö teistäkin, että mä taisin mokata?


Aiks kiva urpopipo! 

Koska inhoan epäonnistumisia, enkä yleensä pura mitään, olin tätäkin urpolakkia jo viskaamassa roskikseen. Malli on kuitenkin niin kiva, etten halunnut heittää tätä hukkaan. Itselleni epätyypillisesti purin puolikkaan pipon ja neuloin muutaman kaaviontoiston lisää. Ja kas vaan, ihan kelpo pipo siitä sittenkin tuli.


Ohje: Fortnight
Lanka: Cascade Yarns 220 Superwash
Puikot: 4,5 mm
Ravelryssä: Good Old Jared

Urpoilusta huolimatta malli on mitä mainioin, tämän vois ehdottomasti tikutella vielä uudestaan. Seuraavan kerran kiinnitän kuitenkin huomiota siihen turkasen tiheyteen, jos vaikka tulis sopiva pipo ihan ekalla kerralla.

11. lokakuuta 2014

Laatikon uumenista

Mihinkäs maailman aikaan niitä digiboxeja hankittiinkaan? On siitä tainnut jo tovi jos toinenkin vierähtää. Meille tilattiin silloin tommonen ja laatikko oli jotenkin kauheen näppärä ja hyvän kokoinen lankajemmaksi. Tungin sen täyteen alpakkaa, kun sitä sattui jo silloin olemaan. Vuosien varrella alpakat tuntuivat lisääntyvän ihan keskenään siellä laatikossa - ihme homma.


Jo pari vuotta laatikkopahanen on ottanut ankarasti kupoliin . Laatikko on ruma ja vieläpä pahvinen, eli ei ollenkaan niin koinpitävä kuin muovilaatikot. Kyllä siitä oli eroon päästävä. Onneksi tämän asian pystyi ratkaisemaan neulomalla, joten laittelinpa alpakkaa puikoille.

Aloittelin pienillä ja pikaisilla välitöillä, sillä sekä vauvalahjoille, että aivottomille välitöille on toisinaan tarvetta.


Ohje: Lise-Loten pikkuiset sukat
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: 2,5 mm
Ravelryssä: Satostartti 2014


Ohje: Pipoon little scallops, sukkiin omasta pästä
Lanka: Drops Alpaca
Puikot: Pipoon 3,0 mm ja sukkiin 2,5 mm
Ravelryssä: palleroinen x2 ja töpöt


Ohje: Pipoon little scallops, tumppuihin Siljan lapaset
Lanka: Hjertegarn Alpaca Silk
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: palleroinen x2 ja stripy friend

Kaiken jäljelle jäävän alpakan laatikko sylkäisi peittona ulos. Ei paha!



Lanka: Drops Alpaca, Hjertegarn Alpaca Silk ja käsinkehrätty 100 % alpakka
Puikot: 6,0 mm
Ravelryssä: Digiboxilodju


Nytpä on ihanan pehmeä, lämmin ja iso peitto odottamassa seuraavaa maailmaan pyörähtävää pikkuista, ja mikä parhainta: digiboxilaatikko pötköttää hylättynä pahvinkeräyksessä. Hah!

8. lokakuuta 2014

Pakon sanelema homma

Syksyn viileiden aamujen saapuessa kaivelin käyttööni ainokaiset sormikkaani. Koko kämmen oli kulunut läpikuultavaksi, joten kunnon reikä siihen oli kehkeytymässä, minä hetkenä hyvänsä. Tyhy-päivän melontaretkellä se sitten tapahtui - vasempaan etusormeen tuli ammottava reikä.


Ohje: Tähkäpää
Lanka: Handmaiden Fine Yarn Casbah Sock
Puikot: 2,25 mm
Ravelryssä: Bascah

Pakon edessä ei auttanut, kuin alkaa katsella sormikasmalleja sillä silmällä. Pari viikkoa taisi kulua ohjetta etsiessä, mutta lopulta päädyin ohjeeseen, jonka olen neulonut ennenkin.


Onneksi valkkasin langaksi Casbahin, sillä nämä käsineet tekevät jokaisesta kylmän nihkeästä työaamusta lämpimän iloisen juhlapäivän. Ah!

3. lokakuuta 2014

Epäväreissä

Neulottuani tämän väri-ilotteluhuivelon, halusin ehdottomasti neuloa saman mallin hillitymmissä väreissä, semmoisissa värittömissä väreissä. Mustaa, harmaata ja valkeaa olikin mukavasti jämävarastossa, joten annoin palaa.



Lanka: Jämä jos toinenkin
Puikot: 5,0 mm
Ravelryssä: Haha!


Tällä kertaa sieppasin kuviin mukaan meidän oman palleron, Helinä-keijun.


Huiviin kapalointi ei tainnut olla katin mieleen, 


mutta parilla kuivatulla katkaravulla lahjottuna se suostui poseeraamaan mukisematta. Ja taisi tuo vähän tykästyäkin ihanan pehmeään ja villaiseen huiviin. Kukapa ei tykästyisi, sanon mä vaan.

30. syyskuuta 2014

Räkättirastaan poikasesta joutseneksi

Seuraa kuvasarja siitä, miten itse värjätystä, liian vaaleasta ja tyhmän värisestä villatopsista voi kehrätä nättiä, mutta epäilyttävän moniväristä lankaa, joka muuttuu neulottuna juuri sopivan eläväksi ja jopa kauniiksi huiviksi.





Ohje: Nurmilintu
Lanka: 100% villa, Polwarth, meitsin kehräämä
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Räkättirastas


Ah, nämä kehruurojektit neulottuna ihan oikeiksi asioiksi ovat maailman parhaita projekteja. Koska tein. Ihan. Itse. Kokonaan. 
Huivin sai äiree, koska kukaan muu ei arvosta yhtä paljon.

23. syyskuuta 2014

Krokodiili!

Taannoisella Turun reissulla törmäsin aivan valtavan söpöihin krokotiileihin. Krokotiilit kiljuivat tahtovansa pienen pojan takkiin. Ei siinä sitten auttanut, kuin etsiä täydellisen vihreä takkilanka ja laittaa puikot suihkimaan.


Neulominen oli ihanan mutkatonta, sen kun antoi mennä vaan. Ainoa, mikä vähän huoletti, oli takin koko. Se näytti niin kovin pieneltä - voisiko se poika olla niin pieni, että mahtuisi tähän takkiin?


Lanka: Kraft Hand-Dyed BFL Sock
Puikot: 3,0 mm
Ravelryssä: Kroko

Kuvia räpsiessä keksin täyttää takin ruusuilla. Jos takkiin mahtuu iso kimppu ruusuja, mahtuu siihen kyllä yksi pieni poikakin!


Ja katsokaas, miten soman kuvan sain paluupostina!


Takkihan sopii! Jesh!