11. syyskuuta 2011

Haikeita hetkiä

Syyskuun 4. päivä vuonna 2006 istuin suuressa auditoriossa ja odotin jonkin tyhjänpäiväisen orientointiluennon alkua. Huomioni kiinnitti kaunis nuori nainen, jolla oli mustat pitkät hiukset yli puoleen selkään.
Kukapa olisi arvannut, että juuri siitä pitkähiuksisesta tulee mulle hyvä ystävä. Nyt se ystävä on lähdössä - muuttaa toiseen kaupunkiin.
Ohje: Marian
Lanka: Gedifra Highland Alpaca
Puikot: 12 mm
Ravelryssä: Let it snow!

Kaulurin on tarkoitus sekä lämmittää, että muistuttaa ystävää siitä, että minun ajatuksista hän ei pääse muuttamaan.
Ikävä tulee, itketty on jo monta kertaa.

10 kommenttia:

  1. Ahaa, tähän ne puikot oli tarkoitettu! Ihanan muhkea, lämmittää varmasti ystävääsi sekä fyysisesti että henkisesti :)

    VastaaPoista
  2. Upea tuli kaulurista ja sopii kauniisti ystävällesi:) Sellaista se elämä on - tuo ja vie meitä kaikenlaisiin suuntiin.

    VastaaPoista
  3. Kaunis kauluri! Se takuulla lämmittää ystävääsi elämän tuulissa.

    VastaaPoista
  4. Upea kauluri!
    Varmasti lämmittää mieltä ja kaulaa!

    VastaaPoista
  5. Ihana kauluri. Ystävyys säilyy välimatkasta huolimatta.

    VastaaPoista
  6. Ihana kauluri. Ystävyys säilyy välimatkasta huolimatta.

    VastaaPoista
  7. Kiva postaus, haikeista tunnelmista huolimatta. :) Ei se ystävyys välimatkaa katso. ;) Mahtavan muhkea kauluri!

    VastaaPoista
  8. No mutta, nyt on sitten toisenlaisen ystävyyden aika. Kyllä se ystävyys säilyy, vaikka toinen ei olekaan ihan lähellä.

    Kauniita sanoja ystävästäsi...:)

    VastaaPoista
  9. Aivan ihana kauluri! Sopii kantajalleen :)

    VastaaPoista
  10. Kiitos kommenteistanne, lämmittivät kovasti tässä haikeissa hetkissä. :)

    VastaaPoista

Muisk! Kiitos kommentistasi! :)